Vestia

Suomen jätehuolto on kokenut suuria uudistuksia viimeisten vuosikymmenten aikana. Jätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisäännyttyä on mm. kaatopaikkaus vähentynyt oleellisesti. Vuoteen 2012 saakka kaikki kotitalousjätteet kaatopaikkapenkattiin – nykyään energiahyötykäytön ansiosta kaatopaikalle päätyy enää 4 % Vestian vastaanottamasta jätemäärästä. Ylivieskassa sijaitseva jätehuoltoyhtiö Vestia Oy hyödyntää kaatopaikkapenkkauksessa syntyvää metaania omaan sähkön- ja lämmöntuottamiseen. Tällä toiminnalla Vestia Oy hoitaa ympäristövelvoitettaan eikä päästä haitallista metaanikaasua ilmakehään.

Vestia Oy on 16 kunnan omistama jätehuoltoyhtiö, tehtävänään suurimmaksi osaksi kotitalousjätteen keräys, kuljetus ja käsittely. Yhtiön päätoimipiste ja itse jätekeskus sijaitsevat Ylivieskan keskustan tuntumassa, ja yrityksellä on 15 hyötyjäteasemaa eri puolella maakuntaa. Vestian toimialue kattaa leveyssuunnassa jopa 150 kilometrin matkan, aina Pyhännältä Kalajoen hiekkasärkille. Tästä syystä onkin tärkeää, että alueella on toimiva hyötyjäteverkosto.

- Vestia palvelee 97 000 ihmistä ja 30 000 kotitaloutta 16 eri kunnassa. Toimiva hyötyjäteverkosto on erittäin tärkeä. Meiltä olisi kohtuutonta vaatia asiakkaita kuljettamaan jätteitä pitkiä matkoja, kertoo Vestian toimitusjohtaja Olavi Soinio.

Vestian päätoimipisteen yhteydessä sijaitsee hyötykäyttö- ja kierrätyspisteiden lisäksi myös 50-luvulla perustettu kaatopaikkapenkka. Yhdyskuntajätehuollon koettua suuriakin muutoksia viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana, on uuden jätteen kaatopaikkapenkkaus hävinnyt lähes täysin lainsäädännön vaatiessa jätteen hyötykäyttö- ja kierrätysmahdollisuuksien kartoittamisen aina ensimmäisenä vaihtoehtona. Vanha loppusijoitusalue on kuitenkin hienosti saatu hyötykäyttöön. Penkassa jätteen mädäntymisprosessin muodostama metaanikaasu kerätään talteen omaan mikroturbiiniin, joka tuottaa sekä sähköä että lämpöä jätekeskuksen alueelle.

- Penkassa sijaitsee 24 kaasukaivoa, joista jokaisella omissa linjoissaan erotellaan vesi kaasusta. Näin kaasu siirtyy kuivana turbiiniin ja mittausten avulla tiedetään, miten imutehoja tulee säätää optimaalisen kaasunkeräyksen saavuttamiseksi, kertoo Vestian kehityspäällikkö Jorma Seppälä.

Kaatopaikkakaasua keräävä ja polttava mikroturbiini on sähköteholtaan 100kW ja lämpöteholtaan 165kW. Jätekeskuksen alueella on myös sisäinen kaukolämpöverkosto, johon turbiinin lämpötuotanto siirretään. Käyttökatkoksien varalta on laitoksella myös kaksi sähkökattilaa.

- Lämpiminä aikoina oma tuotanto on omaa kulutusta suurempaa. Olemme erikoinen sähkönkuluttaja siinä mielessä, että sähköä siirtyy usein myös toiseen suuntaan linjoissa, mainitsee Olavi.

Vestia on ollut Herrforsin asiakkaana vuodesta 2014 lähtien. Sähkönmyynnin lisäksi on Herrfors myös ostanut Vestian sähkönylituotannon, josta asiakas saa kuukausittaisen raportin tuntihintoineen.

- Yhteistyö on ollut toimivaa, vaikka oma sähköntuotanto tekee tilanteesta poikkeavan. Tämä on myös vaikuttanut sähköntoimittajan valintaan. Kaikki sähköyhtiöt eivät ole lainkaan olleet kiinnostuneita ostamaan tuotantoamme kuten Herrfors. Olemme kilpailuttaneet sopimuksemme kaksi kertaa, mutta Herrfors on tarjonnut kilpailukykyisimmät hinnat. Mielestämme toimivaa ei kannata rikkoa, kertoo Jorma.

Vaativien sääntöjen mukaan maisemoitu kaatopaikkapenkka on aktiivinen sekä pinnan alla että päällä. Nykyään lähes täysin maisemoitu ja yksityishenkilöiltä suljettu penkka-alue on Ylivieskan kolmanneksi korkein kohta, joka korkeutensa ansiosta houkuttelee sekä harvinaisia lintulajeja että erityisluvalla kulkevia lintubongaajia. Yhteistyö lintubongaajien kanssa on synnyttänyt laajan kuvakokoelman penkalla viihtyvistä lintulajeista, jotka myös esitellään Vestian 20-vuotisjuhlakalenterissa vuoden 2019 aikana.