Sähkömarkkinoiden hintakehitys 2020
Seuraavan vuorokauden sähkönhinta eri tarjousalueilla lasketaan spotmarkkinoilla tunneittain, perustuen suoraan tarjontaan, kysyntään ja siirtokapasiteettiin. Kulunut talvi oli sekä lämpimämpi että sateisempi kuin perustalvi, ja samaan aikaan myös huomattavasti tuulisempi. Näiden yhteisvaikutuksesta johtuen oli sähkön kulutustaso alhainen ja tuotantotarjonta korkea, mikä aikaansai alhaisen sähkön markkinahinnan. 10. helmikuuta, neljän tunnin ajan, oli spothinta Suomessa negatiivinen ensimmäistä kertaa, alimmillaan -0,2 €/MWh. Alhainen hinta johtui miedon sään ja teollisuuden lakkojen aiheuttamasta matalasta kulutuksesta, sekä samanaikaisesta erittäin korkeasta tuulivoimantuotannosta. Koronavirusepidemian takia Euroopassa käyttöönotetut laajat rajoitukset ovat myös laskeneet polttoainehintoja, päästöoikeuksien hintoja sekä kulutustasoa.
Noin puolet Pohjoismaiden sähköntuotannosta koostuu vesivoimasta (erityisesti Norjassa ja Ruotsissa), missä virtaukset määrittävät tuotannon määrän. Lunta on kertynyt kuluneen talven aikana huippumääriä, ja on pakottanut vesivoimatuottajia tekemään kevättulville tilaa varastoaltaisiin. Jokaisen tarjousalueen hinnan lisäksi lasketaan spotmarkkinoilla myös systeemihinta, joka kuvastaa koko markkinatilannetta ja pohjoisen alueen sähkönhintaa, mikäli sähköverkossa ei olisi lainkaan siirtorajoituksia. Huhtikuussa oli sekä systeemihinta (5,26 €/MWh) että Suomen aluehinta (19,82 €/MWh) alhaisimmat koskaan. Toukokuun systeemihinta nousi 8,34 €/MWh ja Suomen aluehinnaksi 19,46 €/MWh (uusi toiseksi alhaisin).
Lumensulamisjakso on parhaillaan käynnissä pohjoisten vesivoimalaitosten virtausalueilla, mutta suhteellisen matalat lämpötilat ovat tähän mennessä hidastaneet sulamisnopeutta. Hydrologinen balanssi tulee luultavasti oleman vahva jatkossakin, kun kesän ja syksyn virtaukset täyttävät vesivoimalaitosten varastoaltaat Norjassa ja Ruotsissa. Tämän ansiosta voimme odottaa korkeita varastotasoja myös vuonna 2021.
Spotmarkkinoiden hintaan vaikuttaa myös muu tarjonta markkinoille. Muun muassa tuulivoimaa on vaikeaa ennustaa sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä, vaikka sillä on selkeä vaikutus markkinahintaan. Vaikka koronaviruksen leviämisen rajoittamiseksi laadittuja rajoituksia onkin jo alettu keventämään useissa maissa, on hyvin epävarmaa, miten epidemia ja talous tulevat kehittymään, mitä poliittisia apukeinoja tullaan soveltamaan, sekä mitkä ovat niiden vaikutukset kulutukseen, polttoainehintoihin ja päästöoikeuksiin.
Suomessa sähkönkulutustaso on yleensä tuotantoa korkeampi. Suomen hinta-alue tulee todennäköisesti olemaan huomattavasti korkeammalla tasolla kuin systeemihinta koko loppuvuoden, sekä mahdollisesti myös 2021 alkuvuoden ajan. Erityisesti päivisin, mikäli päivät ovat tuulettomia, sidotaan Suomen hinta Baltian maihin, missä hintataso perustuu lauhdevoimalaitoksiin ja fossiilisiin polttoaineisiin. Ruotsin ja Suomen siirtokapasiteettirajoitukset kesän ja syksyn aikana vahvistavat tätä yhteyttä entuudestaan. Koronavirusepidemia on myös lisännyt Olkiluoto 3:n käyttöönoton epävarmuutta, ja voi olla, että käyttöönotto tulee myöhästymään myös maaliskuusta 2021. On odotettavissa, että Suomen alue-ero systeemihintaan verrattuna tulee neutralisoitumaan käyttöönoton jälkeen.
Terminologia sähkömarkkinoilla
-
Spotmarkkinat: Nord Pool Spot on tukkumarkkinapaikka, jossa sähköä myydään ja ostetaan marginaalihintaan lähiajassa, ilman sitoutumista pitkiin sopimuksiin, ja missä kaupankäynti johta sähkön fyysiseen toimitukseen. Sähköhinta lasketaan seuraavalle vuorokaudelle tunneittain, perustuen toimijoiden antamiin myynti- ja ostotarjouksiin tuotannolle ja kulutukselle.
-
Johdannaismarkkinat: Nasdaq Commodities ovat sähkökaupan johdannaismarkkinat, joilla toimijat voivat taata sähkönhintansa spothinnan muutoksilta jopa useiksi vuosiksi eteenpäin. Tämän tyylinen kaupankäynti voi tapahtua myös suoraan kahden toimijan välillä, tai välittäjän välityksellä. Loppuasiakkaan hinta riippuu sähkönmyyntiyrityksen sisäänostohinnasta, sekä valitusta sopimustyypistä. Sopimuksen sähkönhinta voi perustua suoraan spothintaan, sopimuksen tekohetkellä ajankohtaiseen hintaan johdannaismarkkinoilla tai näiden yhdistelmään.
-
Tarjousalue: Pohjoismaiden alue on jaettu eri tarjousalueisiin. Tämä mahdollistaa sähköverkossa olevien sähkönsiirtorajoitusten käsittelyn. Mikäli alueiden välillä ei ole siirtorajoituksia, on sähkönhinta sama molemmilla alueilla. Mikäli siirtokapasiteetti alueiden välillä hyödynnetään kokonaisuudessaan, tulee sähkönsiirto olemaan alhaisempi toisella alueella ja korkeampi toisella, missä kalliimmat tuotantolähteet joudutaan aktivoimaan kulutuksen kattamiseksi. Suomi koostuu yhdestä tarjousalueesta, kun taas Ruotsi neljästä, Norja viidestä ja Tanska kahdesta.
-
Systeemihinta: Jokaisen tarjousalueen lisäksi lasketaan sähkönhinta myös koko Pohjoismaiden alueelle (Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska). Hintaa kutsutaan järjestelmähinnaksi ja se lasketaan koko alueen tarjonnan ja kysynnän mukaan, huomioimatta lainkaan alueiden välisiä siirtorajoituksia. Todellinen sähkönsiirto Pohjoismaiden alueelle ja sieltä ulos huomioidaan laskennassa. Systeemihinta kuvaa todellista markkinatilannetta, ja mikä sähkönhinta olisi alueella, mikäli sähköverkon kapasiteetti ei rajoittaisi sähkönsiirtoa. Useimmat johdannaissopimukset Pohjoismaiden alueella käyttävät systeemihintaa referenssihintana.
-
Päästöoikeus: Yksi päästöoikeus vastaa yhtä hiilidioksiditonnia. Päästöoikeuskauppa on markkinamekanismi, jonka tarkoituksena on vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä, vaatien toiminnanharjoittajien maksavan päästöistään. Fossiilisia polttoaineita polttavien sähkö- tai kaukolämpölaitoksien muuttuvista tuotantokustannuksista voivat päästöoikeudet muodostaa huomattavan osuuden.
-
Hydrologinen balanssi: Sähköä ei voida varastoida, vaan se tulee tuottaa ja käyttää samanaikaisesti. Sen sijaan vettä voidaan varastoida vesivoimalaitosten altaissa myöhempää käyttöä varten. Hydrologinen balanssi kuvaa kuinka paljon vettä (sisältäen myös lumeen varastoituneen veden) on sähköntuotantoon saatavilla keskiarvoon verrattuna. Taseessa on myös yleensä huomioitu sademääräennusteet seuraavien kahden viikon osalta.