Suuria hintavaihteluita sähkömarkkinoilla
Hintavaihtelut sähkömarkkinoilla ovat olleet viime vuosina suuria. Vuonna 2020 Suomen hinta toimitettiin keskimäärin 28,02 €/MWh, kun vuonna 2021 se oli 72,34 €/MWh. Tähän mennessä vuoden 2022 keskihinta on ollut noin 92 €/MWh. Lyhyemmälläkin vaihteluvälillä hinta vaihtelee suuresti, esimerkiksi huhtikuussa Suomen alin spot-hinta oli 2,11 €/MWh ja korkein 291,22 €/MWh.
Tuulivoiman vaikutus hinnanmuodostukseen on viime vuosina kasvanut suureksi ja sen vaikutus kasvaa edelleen tuulivoimakapasiteetin kasvaessa. Toinen suuri vaikutus hinnanmuodostukseen on maiden ja alueiden väliset siirtoyhteydet. Toisaalta tuulivoiman laajeneminen on muuttanut tuotannon ja kulutuksen suhdetta tietyillä alueilla, mikä tarkoittaa, että siirrot ovat useammin kuormitettuja maksimissaan ja aiheuttavat hintaeroja alueiden välillä. Toisaalta Pohjoismaista on rakennettu uusia siirtoreittejä alueille, joilla hintatasoa säätelevät enemmän fossiiliset polttoaineet ja lauhdevoimaloiden sähkön tuotantokustannukset. Vuonna 2021 otettiin käyttöön kaksi uutta 1400 MW:n kaapelia Norjan ja Iso-Britannian välillä (North Sea Link) sekä Norjan ja Saksan välillä (NordLink), mikä on merkinnyt Keski-Euroopan korkean hintatason heijastumista erityisesti eteläiseen Norjaan, jossa on myös suuri vesivaje tällä hetkellä.
EU:n poliittisena tavoitteena on luoda sähkölle sisäiset yhteiset markkinat, ja vaikka maiden välillä on suuria eroja, integraatio lisääntyy jatkuvasti ennen kaikkea maiden ja alueiden välisen siirtokapasiteetin lisäämisen kautta. On selvää, että alan sähköntoimituksella on suuri merkitys EU:n kilpailukyvylle ja lisääntyneet siirtomahdollisuudet Euroopassa merkitsevät kokonaisvaltaisesti kustannustehokkaampaa sähkön toimitusta ja parantavat mahdollisuuksia integroida enemmän uusiutuvaa sähköntuotantoa, mikä puolestaan voi lisätä energian omavaraisuusastetta Euroopassa.
Sähkönmyyntiyritykset, suurkuluttajat ja tuottajat suorittavat suurimman osan sähkökaupasta integroiduilla spot-markkinoilla Euroopassa, jossa kaupalla tarkoitetaan seuraavan 24 tunnin sähkönkulutusta ja -tuotantoa. Jonkin verran myös korjaussähkökauppaa tehdään kuluvalle päivälle. Hinta määräytyy tunneittain kysynnän ja tarjonnan perusteella marginaalihinnoittelulla, jossa hinnan määrittää kallein tuotantolähde, joka on aktivoitava kattamaan alueen kulutus.
Tuulisena aikana tuulivoima tuottaa paljon ja vaikuttaa hintatasoon alentavasti. Tuulisempana aikana se on toinen teho, joka hallitsee hintatasoa enemmän. Hydrologinen tasapaino ja vesivoiman saanti ovat edelleen erittäin tärkeitä Pohjoismaissa. Tuulisina ja aurinkoisina aikoina tuuli- ja aurinkovoima tuottaa paljon erityisesti Saksassa, ajoittain myös vientiin Pohjoismaihin. Vähätuulisena aikana lauhdevoimaloiden tuotantokustannukset säätelevät Keski-Euroopan hintatasoa enemmän ja siirtoyhteyksien kautta fossiilisten polttoaineiden ja päästöoikeuksien korkeat hinnat heijastuvat myös pohjoismaisiin hintoihin.
Hiilen hinta nousi jyrkästi Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukrainaan ja Euroopan komissio on päättänyt kieltää tuonnin Venäjältä elokuusta alkaen. Maakaasun osalta vastaavia päätöksiä ei ole vielä tehty luultavasti siksi, että tuonti Venäjältä on niin merkittävää, ettei sitä voida nopeasti korvata. Päästöoikeudet, jotka ovat EU:n tärkein politiikan väline päästöjen vähentämiseksi Euroopassa, on ostettava suhteessa fossiilisten polttoaineiden polttamisesta syntyviin hiilidioksidipäästöihin. Myös päästöoikeuksilla on käyty kauppaa ennätyskorkealla tasolla. Päästöoikeuden (1 hiilidioksiditonni) hinta oli vuoden 2021 alussa noin 35 €/tonni, kun vuonna 2022 hinta oli korkeintaan yli 95 €/tonni ja on tällä hetkellä noin 87 €/tonni.
Lyhyellä aikavälillä sääkuva vaikuttaa hintatasoon paljon. Lämpötila, sademäärä ja tuuli vaikuttavat suoraan vesi- ja tuulivoiman kulutuksen ja tuotannon tasoon, vaikka isompiin vesivoimalaitoksiin tuleva virtaus voidaan usein varastoida altaisiin lyhyemmäksi tai pidemmäksi ajaksi. Myös tuotantolaitosten ja siirtoyhteyksien saatavuus vaikuttaa hintatasoon.
Hieman pidemmällä aikavälillä vaikuttavat myös muut tekijät. Suomen hinnan hinnannousuun ovat pääosin vaikuttaneet esimerkiksi siirtoyhteydet Pohjoismaista muualle Eurooppaan, ydinvoiman ja hiilivoiman sulkeminen Saksassa sekä ydinvoiman sulkeminen Ruotsissa. Myös lauhdevoiman hintataso Baltian maissa ja Puolassa vaikuttaa.
Suomen hinnan alenemiseen vaikuttivat pääasiassa Olkiluoto 3:n käynnistyminen, Suomen ja SE3:n siirron vaikeasti rajoitettu saatavuus (Ruotsin sisäisten siirtorajoitusten vuoksi), jatkuva sähkön tuonti Venäjältä, hintataso Pohjois-Ruotsissa, joka on ollut erittäin alhainen talven aikana - suurimman osan vesi- ja tuulivoimasta ollessa siellä, on samaan aikaan siirto pohjoisesta etelään Ruotsissa rajoitettua. Myös asennetun tuulivoimatehon määrä lisääntyy Suomessa koko ajan ja vuonna 2025 odotetaan 800 MW:n Aurora Line -siirtolinjan käyttöönottoa Ruotsin (SE1) ja Suomen välillä.
Sähkönmyyntiyhtiön kautta käytävässä kaupankäynnissä hinta loppukuluttajalle riippuu sovitusta hinnoittelumallista (sopimus), mutta sähkönmyyntiyhtiön kustannuksia ohjaa se, mitä sähkön ostaminen sähkömarkkinoilta kulloinkin maksaa.
